Kuinka suhtautua sähköiseen asiointiin ?

Ajankohtaista

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata kaikille kansalaisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asuinpaikasta riippumatta. Kaikilla alueilla toimivaa lähipalvelua tai niitä vastaavaa sähköistä asiointia, kotipalvelua ja ensihoitovalmiutta tarvitaan hoidettavasta asiasta riippuen.  Tietoverkot ja sähköiset järjestelmät täydentävät ja usein helpottavat palvelujen järjestämistä, ja voivat vähentää tarpeetonta matkustamista, odottamista ja jonottamista. Puhelin keksittiin jo 1800-luvulla ja siitä kehitetty älypuhelin soveltuu nykyisin moniin tarpeisiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Jos sähköinen asiointi ei ole jostakin syystä mahdollista, muitakin asiointikeinoja  ja varajärjestelmiä on aina oltava käytettävissä. 

Sote-palvelujen rahoitus on siirtynyt valtion ohjauksessa oleville hyvinvointialueille vuodesta 2023 alkaen. Rahoitustarve lasketaan aikaisempaa tarkemmin alueellisten tarvekertoimien avulla. Vaikka sote-rahoitus on siirtynyt valtiolle, tarvitaan kansalaisten, kuntien ja järjestöjen aktiivista osallistumista palvelujen kehittämiseen.  -  Uudistuksen jälkeenkin kunnat vastaavat mm. koulutuspalveluista, ympäristöasioista, kunnan yleisestä kehittämisestä sekä osaltaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. 

Sote-palvelujen kehittäminen perustuu osittain sähköisen asioinnin lisäämiseen ja monipuolistamiseen. Toimistoissa tämä voi näkyä papereiden vähentymisenä (yläkuvassa). Sähköiset järjestelmät tuovat helpotusta asiakkaalle ja potilaalle, vaikka hän ei itse aktiivisesti käyttäisikään sähköisiä yhteyksiä. Laboratorion automaattianalysaattorista tutkimustulos siirtyy usein suoraan tietoverkkoon potilaan tai häntä hoitavan yksikön käyttöön (alakuvassa). 

Nopeita yhteyksiä ja ohjelmistopäivityksiä tarvitaan

Tietojärjestelmien uudistamistarve sosiaali- ja terveydenhuollossa liittyy suurelta osin uusien toimintakäytäntöjen ja menetelmien käyttöönottoon, jotka vaativat toimiakseen sähköisiä yhteyksiä. Toisaalta organisaatioiden yhdistyminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi edellyttää laajoja ja tehokkaasti toimivia tietojärjestelmiä. Tässä kehityksessä sote-uudistus lisää tehokkaan tiedonkäsittelyn ja -välityksen tarvetta.

Suomessa on toiminut ennen vuoden 2023 uudistusta noin 160 sote-palveluiden järjestäjää, joista useimmilla kunnilla, kuntayhtymillä ja yksityisillä palveluntuottajilla ovat omat tietojärjestelmänsä. Useilla palveluntuottajilla on ollut käytössä omat ajanvarausjärjestelmänsä erikseen terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, hammashuollossa ja mahdollisesti työterveyshuollossa, viime vuosina yhä useammin netissä. Järjestelmien hajanaisuus on johtunut osittain myös lainsäädännöstä, koska tietoturvan vuoksi kaikkea tietoa ei voi yhdistää keskenään.

Suuriin potilas- ja asiakastietojärjestelmiin on yleensä liitetty useita kymmeniä oheisjärjestelmiä, jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden ja alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin. Näille alueellisille ja maakunnallisille kokonaisuuksille tarvitaan lisäksi eri käyttötarkoituksiin valtakunnallisia yhteyksiä mm. kansallisiin sähköisiin palveluihin, rekisteri- ja tilastotietojen päivityksiin ja taloushallinnon käyttöön.

Sote-uudistuksessa on yhdistetty hajanaisia tietojärjestelmiä hyvinvointialueiden sisällä ja kesken. Tietojärjestelmien yhtenäisyys eri maakunnissa on uudistuksen jälkeenkin erilainen. Kainuun alueella uudistukset ovat kohtalaisen pitkällä, koska järjestelmiä on yhdistetty ja uusittu maakunnallisena kokonaisuutena jo vuodesta 2005 alkaen. 

Sote-lainsäädännössä ei ole velvoitetta tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen, mutta tämä toteutunee, kun uusia maakunnallisia kokonaisuuksia muodostuu. Tietojärjestelmäinvestoinnit eivät tuo säästöjä toki läheskään välittömästi, koska uudistustyö vaatii kustannuksia ja aikaa, kun vanhoja ja uusia järjestelmiä käytetään siirtymävaiheessa rinnakkain. Sote-uudistuksen yhteydessä on arvioitu, että jos osa asioinnista muuttuu sähköiseksi, säästöjä voi tulla vuosittain satoja miljoonia euroja.

Potilaan hoitoa ja omahoitoa tukevia sähköisiä järjestelmiä ovat mm. valtakunnalliset Omakanta -sivustot, joiden yhteydessä toimivalla eResepti -palvelulla välitetään lähes kaikki lääkemääräykset. Asiakkaan tiedonsaantia helpotetaan Terveyskirjasto- (www.terveyskirjasto.fi) ja Terveyskylä -sivustoilla (www.terveyskyla.fi), joiden asiasisällön ovat asiantuntijat tarkastaneet ja hyväksyneet.