Muutoksiin tarvitaan tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita

Kainuun hyvinvointialueelle on saatu talven 2022-23 aikana aluevaltuuston vahvistama strategia, jonka pohjalta määritellään jatkossa toimintoja ohjaava järjestämissuunnitelma. Aiemmin Kainuun hallintokokeilussa (2005 – 2012) ja sote –kuntayhtymässä (2013 – 2022) suunnitelmat laadittiin alueen kuntien kanssa. Vuodesta 2023 alkaen suunnitelmia laaditaan ja niiden toteutumista seurataan yhdessä valtiovallan kanssa, jonka toimesta myös tarvittava rahoitus määritellään.

Hyvinvointialueen toiminnan tavoitteina mainitaan usein tehokkuus, vaikuttavuus ja tuottavuus, joita voi käyttää monissa eri tarkoituksissa. Juhlapuheissa voidaan kannustaa, että kaikki tekevät parhaansa. Toimintojen arvioinnissa taas haetaan terveystaloustieteellistä näkökulmaa, jossa pyritään mittaamaan toiminnan muutoksia ja niiden vaikutuksia mahdollisimman yhtenäisillä ja yksiselitteisillä mittareilla.

Kaikissa tilanteissa asiakkaan ja potilaan tilanne tulee olla keskiössä, koska juuri sen takia palveluja järjestetään. Samalla kunkin omavastuu tulee huomioida, kun sanotaan että jokainen on oman asiansa paras asiantuntija. Näistä lähtökohdista käsin kansalaisten osallisuutta toimintoihin pyritään vahvistamaan eri tavoin.

Toiminnan tehokkuudella tarkoitetaan yleisellä tasolla kykyä saavuttaa määritetty tavoite, millainen se sitten onkin. Kustannustehokkuudella taas mitataan tuon tavoitteen saavuttamisen toteutumista suhteessa kustannuksiin tai muihin käytettäviin resursseihin.

Vaikuttavuudella voidaan tarkoittaa yksittäisen asiakkaan kohdalla hoidon vaikutuksen mittaamista hoitotilanteessa (esim. kipulääkkeen vaikutus). Väestötasolla vaikuttavuuden mittaaminen on huomattavasti vaikeampaa ja tieto tästä on saatavissa usein vasta vuosien päästä. Väestötasolla voi käyttää esim. laskukaavaa S x M x L, jossa S = muutoksen suuruus, M = muutoksen merkitys väestön terveyteen ja L = muutoksen laajuus väestössä. Väestötasolla terveysvaikutuksia haetaan laajoissa kansanterveysohjelmissa, jollaisena myös nykyisin toimii 2020 – 2023 THL:n rahoittama Tulevaisuuden sote-keskusohjelma, https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma

Tuottavuudella tarkoitetaan yleensä toiminnan tulosten suhdetta käytettyihin tuotantopanoksiin. Tuottavuuden vertailua voi käyttää esimerkiksi toiminnan järjestämisvaihtoehtojen vertailussa. Vaikuttavuus -perusteen käyttö kilpailutuksen kriteerinä voi olla hankala, koska vaikuttavuustieto on usein saatavissa vasta jälkikäteen. Usein hankintakriteerinä käytetään tuottavuutta, joka on mitattavissa suoritteiden määränä ja laatuna suhteessa kustannuksiin.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointia käytetään usein muutostilanteissa eri toimintavaihtoehtojen ja niiden vaikutusten vertailuun. Ennakkoarvioinnin avulla kootaan kokonaiskuva, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi eri väestöryhmiin ja heidän tarvitsemiin palveluihin. Asiakkaisiin, henkilöstöön, toimintaprosesseihin ja talouteen voi kohdistua muutostilanteissa myönteisiä, kielteisiä tai vain vähäisiä vaikutuksia, joiden arviointi on yleensä hyödyllistä ennen muutosten toteuttamista. Ennakkoarviointi lienee jo vakiintunut toimintatapa, jota jatkossakin käytetään, https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/paatosten-vaikutusten-ennakkoarviointi

Kaukoviisauttakin tarvitaan, vaikka Havukka-Ahon ajattelijan mukaan (Veikko Huovinen, WSOY 1952) senkin mittaamiseen liittyy ongelmia; "asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla." Oikeaan osuvalle kaukoviisaudelle olisi meillä järjestämissuunnitelman laadinnassa tänäkin päivänä käyttöä. Jälkiviisaus onkin sitten jo toinen juttu.

Kiitos mielenkiinnosta, jos jaksoit lukea tänne saakka. Kommentit ja mielipiteet ovat tervetulleita ja toivottavia.